sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

Polyamoria

Polyamoria (monirakkaus) on herättänyt keskustelua suurenevassa määrin ainakin omassa ystäväpiirissäni. Polyamoria toi aluksi mieleeni ajatukseni mormonien moniavioisuudesta, jossa siis miehellä voi olla useampia vaimoja, mutta nainen on omistautunut vain ja ainoastaan yhdelle miehelle. Olen useasti miettinyt, miksi naisella ei saisi olla muita miehiä, jos mies saa juosta niin usean luona kun on vaimoja (joita voikin sitten olla vaikka joka sormelle)? Polyamoriassahan on kysymys lähes samasta asetelmasta, tosin ilman avioliittoja.

Wikipedia tietää:

Polyamoria on ajattelu- ja elämäntapa jossa henkilöllä voi olla yhtäaikaisesti useampi ihmissuhde joka sisältää seksuaalisia tai romanttisia piirteitä.

Henkilöt, jotka kokevat tällaisen ajattelu- tai elämäntavan omakseen määrittelevät itsensä usein polyamorisiksi.

Polyamorisista ihmisistä käytetään usein lyhennettä "poly".

Polyamorisia suhteita on monenlaisia - kolmen tai useamman ihmisen välisistä suljetuista seurustelusuhteen omaisista suhteista seksuaalisuutta, rakkautta ja hellyyttä jakaviin ystäväverkostoihin.

Osa ihmisistä jotka kokevat itsensä polyamorisiksi elävät kuitenkin kahdenvälisissä suhteissa tai sinkkuina. Osalla polyamorisista ihmisistä on useampi seurustelusuhteen tapainen suhde tai yksi seurustelusuhde ja lisäksi seksisuhteita (tällaisia suhteita kutsutaan yleisesti myös avoimiksi tai vapaiksi suhteiksi).

Polyamoriset suhteet voivat olla joko "avoimia" tai "suljettuja". Suljettu suhde merkitsee sitä että suhteen osapuolten kesken on sovittu, ettei osapuolilla ole suhteen ulkopuolisia seksuaalisia tai romanttisia suhteita. Avoin suhde merkitsee sitä että tällaista sopimusta ei ole.

Lisäksi joissain polyamorisissa suhteissa on käytäntönä että suhteeseen voidaan ottaa uusia ihmisiä tai joku osapuoli voi ottaa uuden kumppanin jos kaikki suhteen osapuolet hyväksyvät tämän.

Polyamoriassa oleellinen merkitys on avoimuudella, sillä että kaikki osapuolet tietävät mistä on kysymys, eikä kukaan kuvittele olevansa perinteisessä suljetussa kahdenvälisessä suhteessa.

Polyamoria asettuu vastakkain kulttuurimme yleisen normijärjestelmän kanssa siinä mielessä, että kultturissamme kaikkien oletetaan haluavan ja lopulta päätyvän kahden ihmisen väliseen, suljettuun parisuhteeseen. Kahden rakastavaisen välinen parisuhde on yhteiskuntamme ihanne ja normi. Tällaisessa parisuhdeajattelussa parisuhteen ulkopuolinen rakastuminen ja seksuaalisuus ovat paheksuttuja ja kiellettyjä. Tämä heijastuu myös paheksuntaan, joita jotkut ilmaisevat polyamoriaa kohtaan elämäntapana.

Eräs polyamorisesta ajattelusta kehittynyt ajattelu- ja elämäntapa on ihmissuhdeanarkia, jossa erilaisten ihmissuhteiden välille ei tehdä muodollista eroa. Suhdeanarkistit eivät siis kulttuurissamme tyypilliseen tapaan erottele toisistaan "ystäviä", "kumppaneita" ja "rakastajia", vaan kaikkiin suhteisiin suhtaudutaan dynaamisina ja kehittyvinä. Suhdeanarkiassa tärkeää on molemminpuolisuuden periaate: me teemme yhdessä nimenomaisesti ja vain sellaisia asioita joita molemmat haluavat - siinä ovat suhteemme rajat.

Itselläni on ollut aina ongelmana seurustelusuhteessa ihastuminen muihin miehiin. Tai itse ihastuminen ei ole ongelma, vaan pakottava tarve tehdä lähempää tuttavuutta. Olen seurustellut useamman miehen kanssa, mutta en muista ainoatakaan suhdetta, jossa en olisi pettänyt ennemmin tai myöhemmin. Lopulta valinnan vaikeus on ollut piinaavaa, ja haluni kokeilla uutta on johtanut nopeasti vaihtuviin kumppaneihin ja useisiin epäonnistuneisiin suhteisiin. 

Vaikka olenkin hyvin mustasukkainen ja omistushaluinen ihminen, olen pitkien pohdintojen jälkeen tullut siihen tulokseen, että jos polyamorisen suhteen ylläpitävät voimat, avoimuus ja luottamus, ovat täysin kunnossa, se voi olla todella toimiva ja antoisa suhde. Aivan kuten taannoisessa Nelosen G-pisteessä todettiin: jos et osaa valita kahden erilaisen henkilön väliltä, voit ottaa molemmat! Uskon, että pääsisin itsekin mustasukkaisuuksieni ohi, kun tietäisin, mitä kumppanini puuhaa ja kenen kanssa sekä saisin itsekin tapailla muita ja puhua avoimesti suhteistani kumppan(e)illeni. Mutta mistä sitten löytää muita henkilöitä, jotka pitävät polyamoriaa toimivana ratkaisuna, ja joista vielä voisin itse olla kiinnostunut?! Luulenpa, että lähes jokainen tapaamani mies juoksisi karkuun pää kolmantena jalkana, kun jossain vaiheessa alkaisin puhumaan rinnakkaisista suhteista.

Avoimessa polyamoriassa on tietenkin omat hyvät ja huonot puolensa, niinkuin kaikessa muussakin. Hyvinä puolina näen rehellisyyden ja avoimuuden, tyydytyksen moniin eri tarpeisiin kaikille osapuolille sekä vapauden tutustua uusiin ihmisiin ilman suljetun suhteen asettamia estoja, vapauden antaa asioiden kehittyä omalla painollaan mihin suuntaan tahansa. Huonoja puolia on tietenkin mahdollinen mustasukkaisuus ja ajan puute. Tasapuolinen, kiireetön yhteinen aika voi vaatia useiden aikataulujen yhteensovitteluja ja aikaansaada suuriakin yhteentörmäyksiä.

Mietin tässä, että ajattelenko pelkästään seksuaalista puoltani miettiessäni polyamorisia suhteita itseni kohdalla. Myönnän tietenkin, että seksi on minulle hyvin, hyvin tärkeää, mutta se ei ole kuitenkaan tärkeintä, mitä suhteesta voi saada. Ihminen kaipaa ja tarvitsee erilaisia asioita ja erilaisilta ihmisiltä saa erilaisia asioita (itsestäänselvyys?). Kun mietin taaksepäin ihastuksiani, kiinnostuksenkohteitani ja suhteitani, saan selkeän kokonaisuuden siitä, mitä tarvitsen. Viimeisin ihastukseni viihtyy ulkona, on luonnonläheinen ja äärettömän hyvää ja älykästä keskusteluseuraa. Siitä aiempi (tai samanaikainen oikeastaan) taas pitää autoista, leffoista, eikä taas ole läheskään niin puhelias ja avoin kuin edellä mainitsemani. Sitten on ollut sirkustaiteesta kiinnostunut, isossa porukassa ja baareissa viihtyvä, yms. Mutta kaikkiin on liittynyt ainakin omalta puoleltani yksi pysyvä ja kiinteä tarve: läheisyys. En osaa sanoa, kumpi on minulle tärkeämpää, seksi vai läheisyys. Tällä hetkellä ne taitavat olla molemmat ainakin lähes yhtä tärkeitä.

Tulipas hajanaista tajunnanvirtaa aiheesta, johon haluaisin paneutua enemmänkin.. Pohdiskelen ehkä lisää vielä myöhemmin :)

Kaikkia rakastaen, Pipariina